Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Näyttelyihin voivat osallistua puhdasrotuiset rekisteröidyt ja tunnistusmerkityt koirat. Ne ovat myös tilaisuuksia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan. Koiranäyttelyt ovat erinomaisia paikkoja uusille ja vanhoille koiraharrastajille tai vasta koiran hankintaa suunnitteleville nähdä erilaisia koirarotuja.
(Lähde: Suomen Kennelliitto)
Suomi on koiranäyttelyiden luvattu maa. Suomessa järjestetään ylivoimaisesti eniten koiranäyttelyitä maailmassa. Suomesta myös löytyy runsaasti näyttelyistä kiinnostuneita harrastajia. Suurin osa kasvattajista toivoo, että kasvatteja viedään näyttelyyn, myös silloin kun kasvatti ei välttämättä ole se näyttelyn kaunein koira. Näyttelyarvostelut antavat kasvattajalle arvokasta tietoa, jota hän tarvitsee kasvatustyössään.
Näyttelyihin tulee myös valmistautua. Omistajan on hyvä tietää, miten näyttelyssä tulee toimia ja millä tavoin koiraa parhaiten esitetään tuomarille. Kun omistaja / koiran esittäjä on valmistautunut tehtäväänsä, sujuu näyttelykäynti paremmin ja koirasta saadaan esille juuri ne oikeat asiat arvostelua varten. Näyttelyihin tulee siis myös harjoitella.
Monissa SRY:n alaosastoissa ja kerhoissa järjestetäänkin myös näyttelykoulutusta. Näissä koulutuksissa opetellaan koiran esittämistä, hampaiden katsomista, näyttelyliikkumista koiran kanssa. Rottweilerin on ravaaja, ja sen kaunis liike tulisi saada näyttelyssä hyvin esille. Monet tuomarit haluavat juoksuttaa koiria pitkään, jolloin tarvitaan myös esittäjältä hyvää fyysistä kuntoa. Koiran tulee myös antaa tuomarin kosketella itseään. Useat tuomarit käyvät koiran läpi kuonosta hännänpäähän ja koiran tulee käyttäytyä hyvin koko ajan. Koira voidaan sulkea ulos kehästä, mikäli se käyttäytyy vihaisesti tuomaria tai muita koiria kohtaan tai pelokkaasti (ei anna tarkastella itseään). On harmi, jos kauniilla koiralla näyttelyarvostelu laskee esittäjän osaamattomuuden tai fyysisen kunnon vuoksi.
Lue lisää koiranäyttelyistä Suomen Kennelliton sivuilta.
Rottweiler näyttelyssä tuomarin silmin katsottuna
Rottweilereita käy vuosittain näyttelyissä lähes joka viikonloppu, osa kiertää laajemmin selvin tavoittein, osa lähtee mukaan pienemmin tavoittein. Monesti mietitään mitä tuomari haluaa rottweilerin kehässä tekevän ja käyttäytyvän.
Pieni kertaus mitä tuomari haluaa kehässä tapahtuvan:
- Rottweilerin tulee sietää muita saman sukupuolen edustajia kehässä
Kehät ovat monesti turhan pieniä ja kun paikalla sattuu olemaan useita koiria, on tärkeää, että oma koira pysyy hallinnassa ja antaa muille esiintymisrauhan, sekä esiintyy itse moitteettomasti. Rottweiler tulee totuttaa pysymään rauhallisena ja käyttäytymään hyvin, vaikka kehässä olisi paljonkin koiria. - Rottweilerin tulee antaa tuomarin tutkia hampaat ja rakenne
On hyvin tärkeä opettaa koira hyväksymään vieraan ihmisen käsittely, tuomareilla on erilaisia tapoja käsitellä koiraa, osa ei koske koiraan lähes ollenkaan, osa haluaa käydä rakennetta läpi myös käsin. Vähintäänkin kiveksien, hännän ja karvapeitteen tarkastamisessa tuomarin tulisi koskea koiraan. Hampaiden näyttö on hyvä harjoitella etukäteen, kaikkien tuomarien tulisi tarkastaa rottweilerin kaikki hampaat ja joskus se on hieman haastavaa, jos koiraa ei olla totutettu siihen. Yksi hyvä ja helppotapa hampaiden näyttöön on näyttää tuomarille ensin purenta edestä, vuorotellen pienet P1 hampaat molemmilta puolilta, ylä ja alaleuasta, sen jälkeen avata suu kokonaan, jolloin saadaan tarkastettua myös ne kaikkein pienimmät ja viimeiset M3 hampaat alhaalta, sekä M2 hampaat ylhäältä. Jotkut tuomarit haluavat itse tarkistaa purennan ja hampaat. - Miten rottweilerin tulisi seistä kehässä?
Tuomareilla, kuin myös esittäjillä on omia makuja ja mieltymyksiä rottweilerin seisottamisesta. Rottweilerin tulisi seistä ryhdikkäästi kylki tuomariin päin, monesti pienellä, sallitulla, avustamisella koira saadaan esiintymään mallikkaasti, tai käyttämällä vierasta esittäjää omistajan seistessä kehän reunalla. Takajalat ei saisi olla liian takana, jolloin ylälinja ei ole rodunomainen. Myös seisottamista kannattaa harjoitella, koska joskus voi joutua olemaan paikallaan kovinkin pitkälle tuntuvia aikoja. Esittäjän paikkoja on oikeastaan kolme, riippuen koiran aktiivisuustasosta, rauhallisemman koiran kanssa on hyvä olla koiran vieressä ja esittää koira suoraan kaulapannasta kiinni pitämällä, temperamenttisemman koiran kanssa on monesti hyvä olla liinan päässä ja antaa koiran itse hoitaa esiintyminen, mahdollista on myös seistä koiran edessä ja saada koira seisomaan mallikkaasti tuomariin päin. - Liikunnan arvostelu
Rottweileria tulisi aina liikuttaa mahdollisimman paljon näyttelyissä, ja koiran tulee joko kävellä, tai ravata rauhallisesti. Esittäjän tulisi sovittaa oma vauhtinsa koiran vauhtiin, juosten joko koiran rinnalla, tai koira voi juosta hieman esittäjän edellä.
Eli tiivistettynä, opeta koira hyväksymään muut koirat lähellä, opeta koira olemaan rauhallinen hampaiden ja rakenteen tutkimisessa, opeta koira seisomaan ryhdikkäästi ja paikallaan, opeta koira liikkumaan rauhallisesti ja halukkaasti useita kierroksia. Kuulostaa helpolta? Monesti se ei sitä ole, joten harjoittelu kannattaa. Alaosastot ja kerhot järjestävät koulutuksia, joihin kannattaa mennä mukaan.
Jouni Nummela
Koiranäyttely harrastuksena
Olen Oona Helenius, koiranäyttelyharrastaja. Mummini kasvattaa rottweilereita, joten olen kulkenut hänen ja hänen kasvattiensa kanssa näyttelyissä pienestä pitäen. Ensimmäisen kerran muistan piipahtaneeni kehässä 13-vuotiaana rwn Lolan kanssa, kun äitini ei saanut sitä seisomaan rodun erikoisnäyttelyssä. Sitten minä menin, otin koiran ja laitoin sen seisomaan.
Tällä hetkellä minulla on 1-vuotias rwn Terra, jolle olen opettanut näyttelyjuttuja ihan pikkupennusta asti. Koirat ovat yksilöitä, joten kaikki esitystavat eivät sovi kaikille. Suosittelen kuitenkin, että koiralle opetetaan pikkupennusta lähtien, että jalkoja saa siirrellä ja hampaat voi katsoa kuka vain ongelmitta. Mätsäreissä kannattaa käydä, se on hieman halvempi tapa totuttaa koiraa hälinään, käsittelyyn ja kehätapoihin. Oma koirani on niin tottunut, että se istuu tai nukkuu kiltisti häkissä aina vuoroaan odottaessa.
Kun koira osaa käyttäytyä, niin se ei tarvitse mitään järkälepantaa kehässä. Ohut ketjupanta tai pyöristetystä nahasta tehty ohut puolikuristava panta ovat olleet suosikkejani. Oma koirani on sen verran vauhdikas, että sille sopii parhaiten kuristava ketjupanta. Hihnana minulla on ollut, milloin mitäkin, aina nahkainen. Myös esittäjän pukeutumisella on väliä. Rottweiler on tumma koira, joten esittäjän kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei hänen vaatetuksensa ole liian tumma. Tuomarin on helpompi arvostella koira, joka ei huku esittäjän vaatteisiin. Isompiin näyttelyihin pyrin pukeutumaan hyvin siististi, vaikkei se mikään pukukilpailu ole, niin minulle on tärkeä antaa itsestäni siisti ja huoliteltu kuva.
Koiranäyttelyt ovat minulle hyvin tärkeä harrastus. Olen esittänyt useita eri rotuja pikkuruisesta kääpiömäyräkoirasta suureen Maremmano-Abruzzeseen, joka on valkoinen laumanvartijarotu. Vuosien myötä olen saanut paljon uusia tuttavuuksia, joista on muovautunut hyvin tärkeitä ystäviä. Näyttelyissä on mukavaa tavata tuttuja ympäri Suomea, vaihtaa kuulumisia, sekä jutella koirista. Näyttelyiden ansiosta olen oppinut koirista todella paljon, mitä en kotona koneella istuessa olisi ikinä ymmärtänyt edes ajatella.
Näyttelyt kannattaa muistaa pitää harrastuksena. Tuomarit ovat vain ihmisiä, kaikki eivät ole ikinä samaa mieltä. Sertin kuvat silmissä ei kannata harrastaa, se tuottaa vain karvaita pettymyksiä. Muistakaa iloita muidenkin menestyksestä, mukavia kehäilyhetkiä!
Oona Helenius
Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana.
